Lysefjordin nähtävyydet ohitusjärjestyksessä

Jokainen veneretki Stavangerista kulkee suunnilleen samaa linjaa Lysefjordille ja takaisin. Maamerkit tulevat vastaan aina samassa järjestyksessä, ja kun tiedät sen, osaat valita paikkasi kannella ja hetken, jolloin nousta seisomaan. Tämä opas kulkee reitin satamasta vesiputoukselle ja kertoo sitten, mitä on kääntöpaikan tuolla puolen.

Ulos Vågenin satamasta

Kaikki viisi vertailemaamme retkeä irrottautuvat Vågenista, kapeasta satamasta Stavangerin sydämessä. Ensimmäinen nähtävyys tulee vastaan jo ennen kuin vene on kiihdyttänyt. Valkoisten puisten rantamakasiinien rivit reunustavat laituria, ja länsipuolella Gamle Stavangerin (Vanhan Stavangerin) kujat nousevat rinnettä ylös täynnä valkoisia puutaloja noin 1800-luvun alusta.

Fjord Xploren reittikuvaus nimeää kaksi muuta sataman maamerkkiä. Ohitat Tollbodenin, vanhan tullirakennuksen, ja sitten Norjan öljymuseon, jonka öljynporauslauttaa muistuttava rakennus on veden äärellä. Sen jälkeen vene lipuu kaupungin sillan ali ja kääntyy kohti vuonoa.

Ylitys vuonon suulle

Lysefjord ei ala Stavangerista. Veneiltä kuluu noin 30–45 minuuttia sinne pääsemiseen. Kaakkoon suuntaava reitti pujottelee matalien saarten ja viljelysmaiden välistä. Tämä on retken avoimin vesi, joten siellä RIB-vene hyppii eniten ja tuuli puree kannella. Helgøyn myyntisivu nimeää yhdeksi reittinsä kohteeksi Ådnøyn, vuonon lähestymisreitin lähellä olevan saaren.

Osa Rødnen 3,5 tunnin retken matkustajista piti tätä osuutta pitkänä ja hitaana, ja muutama sanoi, että 2 tuntia vesillä olisi sopinut heille paremmin. Käytä se hyvän paikan etsimiseen kannelta ennen kuin kalliot alkavat.

Lysefjordin sillan ali

Vuonon suun ylittävä riippusilta Forsandin lähellä avattiin vuonna 1997, ja sekä Rødne että Fjord Xplore mainitsevat sen sisääntulon kohokohtana. Kun kuljet sen ali, olet varsinaisella Lysefjordilla. Merenpohja nousee täällä kynnykseksi, joka on vain noin 13 m syvä, kun taas sisempänä syvyys on yli 400 m.

Lysefjorden ulottuu 42 km sisämaahan, ja sen graniittiseinämät kohoavat molemmin puolin noin 1 000 metriin. Nimi tarkoittaa valoisaa vuonoa, mikä selitetään yleensä graniitin vaalealla värillä.

Fantahålo, Kulkurin luola

Pian sillan jälkeen kalliossa näkyy tumma rako nimeltä Fantahålo, joka tunnetaan suomeksi Kulkurin luolana tai Kulkurin kolona. Se on pikemminkin kapea halkeama, josta kallio on lohjennut, kuin luola. Fant on vanha norjalainen sana kiertolaiselle, ja tarinan mukaan eräs sellainen asui aikoinaan raossa. Helgøyn myyntisivu lupaa kyydissä kerrottavan paikallisen legendan, joten jokaisella miehistöllä on oma versionsa.

Pysähdykset luolalla ovat lyhyitä. FjordEvents ilmoittaa 5 minuutin kuvaustauon, kun taas Brimin kesäalus kertoo viipyvänsä noin 15 minuuttia kullakin nähtävyydellä. Pieni vene pääsee rakoa lähemmäs kuin iso katamaraani, ja tämä on harvoja paikkoja, joissa RIB-veneet voittavat pelkillä näkymillä.

Preikestolen vedeltä

Pääkohde on Preikestolen (Saarnatuolikallio), tasalakinen graniittilohkare 604 metriä vuonon yläpuolella. Veneestä katsot suoraan ylös siihen. Kuuluisa tasanne näkyy seinämästä ulkonevana neliskanttisena hyllynä, ja kirkkaana päivänä erotat sen reunalla muurahaisen kokoisia vaeltajia. Jokainen listamme vene pysähtyy sen alle kuvia varten.

Kallion näkeminen alhaalta on aivan eri kokemus kuin huipulla seisominen, mihin tarvitaan noin 4 tunnin edestakainen vaellus. Oppaamme Saarnatuolikalliosta vuonolta vertailee näitä kahta, ja valokuvausopas kertoo, miten kallio ja sen ihmiset saa samaan kuvaan.

Lähimmäs putousta isolla veneellä

Helgøyn 2,5 tunnin katamaraani (alkaen ~79 €) peruuttaa noin metrin päähän Hengjanefossenista, ja kotimatkaa varten siinä on lämmitetty sisäsalonki.

Hengjanefossen eli Whisky Falls

Viimeinen iso nähtävyys on Hengjanefossen, vesiputous, joka syöksyy kalliolta vuonoon. Veneiden miehistöt ja myyntisivut kutsuvat sitä nimellä Whisky Falls (joskus Whiskey Falls). Sen korkeudesta annetut luvut vaihtelevat myyntisivuilla paljon, 75 metristä noin 400 metriin, joten suhtaudu lukuihin varauksella. Tärkeämpää on, kuinka lähelle pääset.

Virtaama riippuu vuodenajasta. Kevään lumensulaminen ja rankkasade milloin tahansa tekevät siitä pauhaavan verhon, kun taas loppukesän kuiva jakso voi ohentaa sen. Kuukausittainen oppaamme käsittelee ajoitusta, ja RIB-miehistöt jakavat vedenpitäviä pukuja syystä.

Vuohet ja eläimet rannalla

Vuonon kuvatuimpia asukkaita ovat vuohet. Rødnen retkillä kaksikko nimeltä Gunnar ja Sigve tulee keväällä ja kesällä veneen luo. Stavanger RIBin arvioijat ovat tavanneet rantakivillä kaksi muuta, jotka tunnetaan nimillä Salt & Pepper. Kumpikaan pari ei noudata aikataulua, joten pidä vierailua bonuksena.

Takkuinen mustavalkoinen vuohi seisoo kivillä vuonon rannassa

Eläinten näkeminen on tuurista kiinni. Merikotkat saalistavat kallioiden varrella, ja ne ovat Norjan suurimpia petolintuja. Rødnen myyntisivu mainitsee mahdollisina havaintoina myös hylkeet ja pyöriäiset. Stavanger RIB sisällyttää 2 tunnin retkeensä 45 minuuttia nähtävyyksiä ja eläinten bongausta, ja sen arvioijat mainitsevat hylkeet. Eräs FjordEventsin arvioija ei nähnyt yhtään eläintä, ja niin käy joinakin päivinä.

Minne veneet eivät ylety

Yksikään tämän sivuston retkistä ei kulje vuonon koko pituutta. Ne kääntyvät kotiin Hengjanefossenin jälkeen, ja Brimin arvioijien mukaan heidän aluksensa kääntyy noin puolivälissä. Sisävuono jää siis ulottumattomiin.

  • Kjerag. Vuori kohoaa 1 110 metriin vuonon perän lähellä. Sen kuuluisa lohkare, joka on kiilautunut halkeamaan korkealle veden yläpuolelle, on kaukana kääntöpaikan takana, ja vaeltajat pääsevät sinne Lysebotnin yläpuolella kulkevalta tieltä;
  • Flørli. Pikkuruinen kylä, joka tunnetaan vanhan voimalaitoksen putkilinjan vieressä kulkevista 4 444 puisesta portaasta, on liian kaukana sisällä;
  • Lysebotn. Kylä aivan vuonon perällä, josta tie nousee ylös jyrkkinä hiusneulamutkina, on kaukana sen kohdan takana, jossa nämä veneet kääntyvät.

Sisävuonon näkeminen vedeltä vaatii paljon pidemmän risteilyn, joka jää tämän vertailun ulkopuolelle. Itse retkien osalta opas RIB-veneen ja risteilyveneen valintaan auttaa valitsemaan kyydin, ja hintaopas kokoaa kaikki hinnat.

Kuinka kauan vietät nähtävyyksien äärellä

Reitti on sama kaikilla veneillä, mutta siihen käytetty aika vaihtelee paljon. RIB-veneiltä kuluu noin 30 minuuttia kumpaankin suuntaan vuonolle ja takaisin, joten 2 tunnin retkellä nähtävyyksille jää alle tunti. FjordEvents aloittaa lisäksi 15 minuutin turvallisuusohjeistuksella laiturilla, ja Stavanger RIB ilmoittaa 45 minuuttia nähtävyyksiä.

Isot veneet ovat hitaampia mutta viipyvät. Rødnen edestakainen retki kestää 3,5 tuntia. Helgøy tarvitsee 2,5 tuntia, samoin Fjord Xplore venevajaltaan. Sää- ja peruutusoppaamme kertoo, mitä matalat pilvet voivat peittää sään kääntyessä ja mitä varauksellesi tapahtuu.

Seinämien varrelta

Maamerkeistä kysyttyä

Mitä Lysefjordin veneretkellä Stavangerista näkee?

Matkalla ulos ohitat Vågenin sataman rantamakasiinit ja Gamle Stavangerin, sitten Lysefjordin sillan. Vuonolla veneet käyvät Fantahålolla (Kulkurin luolalla) ja Preikestolenin alla ennen Hengjanefossenin vesiputousta, ja rannalla on usein vuohia.

Menevätkö Lysefjordin veneet Kjeragille asti?

Eivät. Kjerag kohoaa vuonon perän lähellä, ja jokainen tämän sivuston retki kääntyy takaisin selvästi aiemmin, Hengjanefossenin vesiputouksen jälkeen. Kjeragille pääsee vaeltamalla Lysebotnin yläpuolella kulkevalta tieltä.

Kuinka lähelle Whisky Fallsia veneet menevät?

Hyvin lähelle. Helgøy peruuttaa noin metrin päähän Hengjanefossenista. RIB-veneet ja Fjord Xploren vene ajavat keula edellä pärskeisiin, joten edessä istuvat kastuvat.

Näenkö vuohet Lysefjordin risteilyllä?

Keväällä ja kesällä mahdollisuus on hyvä, mutta takuuta ei ole. Rødnen vuohet Gunnar ja Sigve tulevat noina kuukausina sen veneiden luo, ja Stavanger RIBin matkustajat ovat tavanneet kallioilla toisen kaksikon.

Kuinka korkealla Preikestolen on veden yläpuolella?

Preikestolenin (Saarnatuolikallion) tasainen laki on 604 metriä vuonon yläpuolella. Veneestä katsot ylös reunaan, ja kirkkaina päivinä voit erottaa sillä seisovia vaeltajia.